Tietoja minusta

Oma kuva
Keskusteluja, hulluttelua, maailman ihmeellisyyttä, kaiken maailman omia pikku projekteja ja miehiä rakastava humanistityttö. En usko valmiiksi kuljettujen polkujen paremmuuteen, vaan haluan olla avarakatseinen. Tällä hetkellä testailen, onko minusta aikuiselämään, ja kuinka voisin luoda siitä omanlaiseni. Etsin lisärohkeutta, itseäni, hupsuja ihmisiä ja omia juttuja. Haaveilen itseni kehittämisestä, leppoisista illoista ihanien ihmisten keskellä ja siitä, että erotan omat unelmani muiden unelmista.

torstai 15. syyskuuta 2016

hyvvee ja pahhoo

Pahhoo:
- Kone, joka hajoaa käsiin. Ensin hävisi työpöytä, sit se suuttui Skypestä sit ei antanut enää avata Wordia, eikä käyttää hiiren oikeaa näppäintä, sammuttaa konetta, siirtää mitään ulkoiselle kovalevylle tai avata nettiä. Tietenkin juuri silloin, kun piti tehdä ahkerasti töitä. Onneksi se kuitenkin parani itsestään hiukan, ja on taas vaan siinä tilassa, että työpöytä on kadoksissa.
- Pöydälle yöksi unohtuneet tortelliinit. Ei mahtanut kinkku-juustosisus tykätä.
- Elämän epäreiluus, kun huono-onnisille kasaantuu huonoa onnea (enkä tarkoita itseäni)
- Tietotekniikan opettelu, että sitä voi käyttää opetuksessa.
- Englannin kirjoittaminen, kun ei osaa.
- Ihmiset, joille pitää vääntää rautalangasta joka ikinen juttu, kun he eivät ymmärrä yhtään, mitä tarkoitat. On toki tosi mageeta ja harvinaista, jos joku ymmärtää sua puolesta sanasta, mutta ei kai nyt ois liikaa vaadittu, että ihmiset ymmärtäis vaikka lyhyen selostuksen jälkeen asian ilman, että siitä pitää tehhä vileä pitkä selostus.
- Pieni palkka, huoli toisen kurssin toteutumisesta, Kela-asiointi
- Ihmiset, jotka eivät vastaa ryhmäkeskusteluihin ja kahdenkeskisiin keskusteluihin. Ei nyt hel-vet-ti voi olla niin vaikeaa lukea keskustelua tai edes lyhyesti kommentoida asioita suuntaan tai toiseen, kun ei aikatauluista ja teemoista voi muuten sopia ja ei toisten ajatuksia ja menoja voi muuten tietää. Vielä puolen kuukauden jälkeenkin uhoon, että kaupunkisuunnistus oli muuten vika tapahtuma, johon yritin saada joukkueen kasaan. Se olis ollu mulle oikeesti tärkee, ja kaikki meni ihan perseelleen ja itkin kotona ja yliopiston pihalla sen takia, kun kaikki meinas mennä tosi pieleen ennen kuin ystäväenkeli pelasti tilannetta minkä pysty. Enkä muuten muutenkaan aio jutella enää liiaksi ihmisille, jotka ei priorisoi mua arvolistassaan sen verran korkeelle, että voisivat keskustella muillakin kuin emojeilla. Murmur mur! Oon nälkänen ja siks kiukkunen ja tämmönen. Oikeesti tykkään kaikista kai.
- Kun kurssi- tai edes tuntisuunnitelmat ei valmistu

Hyvvee:
- Auringonkukat pihalla
- Olkkarin tapetti. Ja eteisen. Ja makkarin.
- Liitutaulusienä ja jääkaappurunous
- Ihanat sisustusideat toteutettuna käytännössä.
- Huikeet kollegat
- Opetusmateriaalien teko
- Kiva naapuri
- Iltahöpöttelyt
- Ihmiset, jotka ymmärtää puolesta sanasta, mistä puhun
- Onnistunut Moodle-alustan teko ja Kelan ilmasen puhelinpalvelun varaaminen.
- Sänky ja peitto
- Fuksit
- Ihmiset, jotka kestää mua, vaikka kiukkuan, kun ne ei tajuu mua niinkun niiden pitäis mun mielestä
- Kun palkka on isompi kuin luulin
- Apulanta-leffan kattominen
- Se, että tän kirjottamisella saan raksia to do -listasta yhen kohan pois, wuhuu!