Tietoja minusta

Oma kuva
Keskusteluja, hulluttelua, maailman ihmeellisyyttä, kaiken maailman omia pikku projekteja ja miehiä rakastava humanistityttö. En usko valmiiksi kuljettujen polkujen paremmuuteen, vaan haluan olla avarakatseinen. Tällä hetkellä testailen, onko minusta aikuiselämään, ja kuinka voisin luoda siitä omanlaiseni. Etsin lisärohkeutta, itseäni, hupsuja ihmisiä ja omia juttuja. Haaveilen itseni kehittämisestä, leppoisista illoista ihanien ihmisten keskellä ja siitä, että erotan omat unelmani muiden unelmista.

torstai 18. syyskuuta 2014

Work hard, play hard (eli myöhässä julkaistu wanha raportti alkulukuvuodesta)




Tai oikeastaan kaikkea pitää tehdä ahkerasti nyt ENNEN kuin harkka todenteolla tuo kiireet mukanaan. Tästä syystä menin kyllä maanantain (puhun siis maanantaista 1.9.) harkkainfoon, mutta illalla lukuvuoden avajaispippalot kutsuivat minua siinä määrin, että lauloin siellä jopa karaokea uusien fuksien kanssa (tosin ”turvallisen kaukana mikistä”, kuten J:n kaverit totesivat). Tiistaina ja keskiviikkona kävin luennoilla ja tapaamisissa ja seuraamassa tunteja, mutta keskiviikkona olin kaupungilla hassuissa vaatteissa kiertämässä hassuja rasteja ja sitten jatkoilla niin, että torstaina en ollut seuraamassa tunteja… Mutta klo 13.30 olin jo tapaamassa ohjaavaa opettajaani, ja klo 15.15 pakollisessa ryhmässä. Perjantaina olin jälleen seuraamassa tunteja, mutta lauantaina olin tupareissa (mutta en mennyt jatkoille. En nyt sentään kolmena iltana viikossa kiikuta narikkarahoja yökerhoille).

Vauhti teki kyllä hyvää. Harkkastressi (jonka takia itkin viikko (eli monta viikkoo sitten :'D) sitten ihan kunnolla) helpotti suuresti ja niin myös pienoinen epätoivo siitä, että mulla on _neljäs_ opiskeluvuosi menossa. Ja kun tekemistä riitti, en edes ehtinyt olla väsynyt ja tympääntynyt itseeni.

Mutta täytyy kyllä sanoa, että keskiviikon baari-ilta sisälsi enemmän hyvin hämmentäviä hetkiä kuin mikään aiempi baari-ilta ikinä. Jopa enemmän kuin ne muinaiset illat, jolloin minua ensimmäisiä kertoja ihan oikeasti yritettiin iskeä.

Ensinnäkin J:n kaverit juttelivat minulle aika mukavia. Ja tosiaan jopa useampi kaveri! Kaksi vähän enemmän ja joku muukin taisi jotain sanoa. Eihän tämän millään tavalla pitäisi olla hämmentävää, mutta oman ainejärjestönsä keskellä pariutunut porukka on yleensä ollut lievästi sanottuna sellainen, että olen kokenut itseni ulkopuoliseksi. Nyt minulle kuitenkin jutteli myös tyyppi, jonka olin oikeasti ajatellut pitäneen minua ärsyttävänä. Tuli oikein hyvä mieli. Lisäksi toinenkin tyyppi jutteli minulle mukavia, heittipä jopa meidän välistämme inside-läppää! : )) Ehkäpä tästä noustaan vielä korkeammalle! Tai sitten palataan samaan vanhaan. (Myöhempi lisäys: takaisin vanhaan -.- tai no, viimeks kun niitä näin, niin siinä oli vaan pari tyyppiä, jotka ei oo ikinä mulle jutellu mtn, eli ei se sillee varsinainen taantuminen ollu.)

Toisekseen törmäsin baarissa matikan opiskelijan kaveriin. Jostain syystä riemastuin hänen näkemisestään ja hetken mielijohteesta halasin häntä ja juttelin jotakin. Keskustelumme kuitenkin hiljeni ja hetken kuluttua hän halasi minua hyvin pikaisesti, mutta hyvin lämpimästi. Myöhemmin illalla J poistui seurastani vessaan, jolloin tämä kaveri ilmestyi taas luokseni. Esittelin hänet eräälle tutulleni ja juttelimme jotakin. J palasi ja esittelin heidätkin toisilleen. Tunnelma alkoi muuttua vaivaantuneeksi ja ehdotin, että menisimme tanssimaan. Yllättäen myös matikan opiskelijan kaveri suostui tähän pyyntöön, ja jatkoimme perin vaivaannuttavaa yhdessäoloamme, kun minä tanssin, matikan opiskelijan kaveri katsoi minua taukoamatta ja J katseli kehtaisiko äijä todella tehdä jotakin ja mitä siitä seuraisi. Lopulta mies sanoikin minulle: ”Mitä jos A mentäis tiskille tilaamaan meille juomat?” Pyöritin päätäni sille kysymykselle ja myös sitä seuraavalle ”mitä jos mentäisiin tilaamaan mulle juoma?”. En ollut varma kuuliko J pyyntöä, mutta kerroin siitä hänelle, kun pyöräilimme kotiin. Hän ärsyyntyi siitä, miten tyyppi kehtasi käyttäytyä, vaikka tiesi, että oon varattu. Olin itsekin aika yllättynyt siitä, kuinka röyhkeästi hän kehtasi pyytää minua minnekään J:n edessä. Myöhemmin pahoittelin tilannetta hirveästi J:lle ja sanoin, että tein varmaan virheen silloin, kun halasin häntä. Vaikka sitä minä en sanonut, ettenkö olisi nauttinut siitä, miten hän katsoi minua. Mua ei ole yritetty iskeä piiitkään aikaan.

Kolmanneksi ehkä se suurin hämmennys. Näin baarissa etäisesti tutun naisen. Kun hän hymyili minulle, tunnistin hänet: hänhän on exäni nykyinen. Olin nähnyt hänet kerran lavatansseissa ja kerran noin viikko sitten, kun meinasin kaupassa vähän turhankin konkreettisesti törmätä exääni. No, baarissa tyttö sitten tuli juttelemaan minulle:
- Tunnistatko minut?
- Jjooo, luulisin, että oot *?
- Joo, ja sinä oot A? *:n entinen? Nähtiin lauantaina kaupassa. Minä oon *:n nykyinen, jos ei tullu selväks.
- Joo, niin minä aattelinkin
Juteltiin siinä jotakin, ja tyttö vielä päivitteli sitä, miten awkward edellinen kohtaamisemme oli ollut ja että hirveän kiva, että tullaan näin hyvin toimeen, että minä olen hauska (tästä en kyllä ollut ollenkaan niin vakuuttunut, mutta ehkä hän oli tarpeeksi hiprakassa pitääkseen juttujani hauskoina). Tämän hyvin hämmentävän tilanteen (esittelin hänet myös J:lle. Se vasta tuntuikin oudolta) seurauksena kuitenkin siis selvisi, että exäni nykyinen on oikein kiva ja kaunis nainen. Ex sai kuin saikin itselleen punahiuksisen tytön. Onneksi hänen hampaansa olivat paljon huonommassa kunnossa kuin minun, sillä muuten olisin hävinnyt hänelle kaikilla osa-alueilla (hei, pakkohan se on sen verran tsekkailla exän nyxää) :D

Pitänee kehua myös sillä, miten terveellisesti olemme J:n kanssa syöneet! Tein itse jogurttia (kovin vähän sokeria siinä!) ja tehtiin banaanilettuja! Terveellisyys tosin ikään kuin mureni siinä vaiheessa, kun söimme jogurttia hillon kanssa ja banaanilettuja kermavaahdon ja jäätelön kanssa… mutta ei kai sillä niin väliä :D

Olen miettinyt, että haluaisin aloittaa zumban. Teen liikkeet aina myöhässä ja väärin, mutta hauskaa se silti oli, kun ennen jotain tapahtumaa porukalla tanssittiin.

Eka oppitunti lähenee. UIKS!

Nyt nykyhetkeen: Olipa hyvä, että alussa juhlin. Nyt ei olekaan ollut aikaa juhlia YHTÄÄN. Ja jos on ollutkin aikaa, niin en ole silti edes nähnyt ketään. Mnah. Onneksi harkka työllistää ja pienen stressin lisäksi saa ajan myös kulumaan kuin siivillä. Esseiden tarkistaminen on tavallaan aika hauskaa puuhaa...! :D