Tietoja minusta

Oma kuva
Keskusteluja, hulluttelua, maailman ihmeellisyyttä, kaiken maailman omia pikku projekteja ja miehiä rakastava humanistityttö. En usko valmiiksi kuljettujen polkujen paremmuuteen, vaan haluan olla avarakatseinen. Tällä hetkellä testailen, onko minusta aikuiselämään, ja kuinka voisin luoda siitä omanlaiseni. Etsin lisärohkeutta, itseäni, hupsuja ihmisiä ja omia juttuja. Haaveilen itseni kehittämisestä, leppoisista illoista ihanien ihmisten keskellä ja siitä, että erotan omat unelmani muiden unelmista.

perjantai 28. marraskuuta 2014

kuulumisia

Pitäisi terhistäytyä ja kirjoittaa blogia, ennen kuin kuukausi ehtii taas kulua. Toisaalta pitäisi terhistäytyä ja tiskata, mutta njäh, blogi voittaa äänestyksen. NONIH, tää on sit se teksti, jonka kirjoittamisen aloitin kaauan sitten, jo ennen noita aiempia, joten tää taas alkaa tällee typerästi, mutta ei murehdita sitä, annetaan hevosen murehtia, hevosella on iso pää (sanonta). Tästä siis lähtee. Myöhemmin se jatkuu sit uudella tekstillä. Hakasulkuhuomiot on lisätty myöhemmin.

Huhuu? Muistatteko te minua? Olen A, ja edelleen hengissä hiljaiselosta huolimatta. Edellinen päivitykseni (noin 10 000 vuotta sitten julkaistu, mutta ottakaan huomioon, että olen kirjoittanut päiväkirjaa viimeksi ELOKUUSSA. Olen ollut todella laiska tai kiireinen tai liian onnellinen tai liian masentunut kirjoittaakseni.) koski bileitä ennen harkkaa. Nyt tilanne taitaa olla bileet harkan jälkeen. Tämä viikko  alkoi oppilaille pidettävällä kokeella, joka meni hyvin [MILLON oon oikeesti yrittäny kirjottaa tätä??? Tästähän on yks ikuisuus!]. Ehkä liiankin hyvin. No mutta, opin kyllä jossain vaiheessa arvostelemaan tiukemmin, ja kyllä nuo minun pienen oppilaspalleroni olivat jotain minun puheistani oppineet! Oli huippua nähdä, miten he olivat kehittyneet ja osasivat vastailla kysymyksiin ^_^ Mutta niin. Sitten viikko jatkui halloween-bileillä maanantai-iltana ja  baarireissulla keskiviikkona. Perjantaina pelaillaan ehkä viimeistä kertaa tänä vuonna salamurhaajapeliä, ja vähän olen lupaillut mennä sen jälkeen perinteiseen jatkopaikkaan pieneen istuskelukapakkaan [oikeasti mentiin syömään pitsaa]. Lauantaina on J:n kaverin pippalot. Selvästi nyt koko maailmankaikkeus ohjeistaa minua ottamaan kiinni kahden kuukauden juhlat, koska en oikeasti harkan aikana tainnut käydä kertaakaan missään. Onneksi lempisiiderini olivat lähikaupassa tarjouksessa, niin viikko ei ole tullut silti kalliiksi. Ei varsinkaan, kun en edes ole juonut niitä siidereitä juurikaan, koska ei ole vain maistunut.

Juuri tällä hetkellä kuuntelen kun J kuorsaa. Minua ei nukuta tippaakaan. Ajattelin olla armollinen ja tulla koneelle. Muuten häiriköisin häntä välittämättä siitä, että hänen pitää herätä huomenna seitsemältä. Mulla on huomenna vain tentti. Okei, kyllähän minunkin pitäisi olla nukkumassa, mutta kuten sanoin: ei nukuta.

Eilinen oli oikeastaan aika hauska päivä. Lempibaariini oli ilmainen sisäänpääsy, joten ajattelin kysäistä kaverilta josko häntä kiinnostaisi lähteä. J:llä oli sitsit, joten oli selvää, että hän kyllä tulisi sinne jatkoilemaan ystävineen. Yllättäen kaverini vastasi suoraan myöntyvästi, ja lähdin jossain vaiheessa hänen ja hänen poikaystävänsä luokse istumaan iltaa. Lähes koko aika meni pelatessa parisuhdepeliä (kyllä, minä ilman paria :D), tai siis oikeastaan vain kyselemällä herkkäluontoisia kysymyksiä ja vastaamalla niihin. Naurettiin paljon ja oli tosi vapauttavaa. Ihmisten pitäisi aivan ehdottomasti puhua enemmän asioista, joita he pitävät noloina. Se on terapeuttista ja yhdistävää.

Baarissakin oli ihan ok-kivaa, vaikka ei mitenkään erikoista. Kaipaisin enemmän kunnon fiilistanssia, mutta osaan tanssia yleensä fiiliksellä vain ysäriä ja kaikkein kuulluimpia listahittejä, ja noh, niitä soitetaan yleensä baarin pienemmällä puolella, jossa ei tällä kertaa ollut tanssijoita, joten en uskaltanut mennä yksin tanssimaan, enkä myöskään kaverin kanssa kahdestaan. J ei tullut lopulta paikalle ollenkaan, sillä hän ei ehtinyt paikalle ilmaisen sisäänpääsyn aikana, eikä kyseistä baaria hitusen inhoavana ihmisenä halunnut maksaa suurta summaa päästäkseen sisälle.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tästä jatkukoon uusi selitys. Sinällään surullista, etten vieläkään ole tehnyt mitään kunnollista harkan jälkeen. Jotenkin vain lötköillyt. Käynyt yhdessä kirjatentissä. Tehnyt jouluvalmisteluja, sillee pienesti. Joulu on kiva. Mut menköön tää päivitys bilepäivityksenä, koska en ehdi loputtomasti kirjoittaa kaikesta. Ja njäh, turvaudun vanhaan kirjoituskonstiin, kun ei tää päivitys muuten ikinä valmistu.

Menneet bileet:
- J:n kaverin kotibileet: Oli lopulta ihan älyttömän mukavaa, sillä paidan värin mukaan toteutettava tehtävälista antoi ujommallekin syyn lähestyä tuntemattomia "kun on pakko" ja ai että oli ihanaa jutella eri ihmisille. Ja täällä kyllä vähän ne alesiiderit ja booli maistui, joten sosiaalinen arkuuteni katosi aika hyvin.
- Kauhuelokuvatapahtuma. Ei kyl oo bileet, vaan tapahtuma, jossa katsottiin elokuvateatterissa kauhuelokuvia läpi yön. Eka leffa (LOIS-TA-VA kauhukomedia What We Do in the Shadows!!!! Kannattaa katsoa heti, kun tulee DVD:lle. Mulla on harvoin voimakkaita mielipiteitä leffoista, joten tää on oikeasti hyvä!) katottiin porukalla: minä, J, mun kaveri ja kaverin poikaystävä, mutta sitten aremmat lähti pois, ja minä jäin very romanttisesti sinne kaverini poikaystävän kaa :'D Mutta oli kyllä mukava tapahtuma! Ainakin näin jälkikäteen ajateltuna... Toinen leffa Among the Living tuntui niin pelottavalta, että ymmärsin täysin, miksi muut tahtoivat ostaa lipun vain ekaan leffaan. Olo oli pelosta johtuen suorastaan epämiellyttävä. Kolmas leffa oli kertakaikkisen surkea, ja neljännen kohdalla (aamuneljältä) kaverini poikakaveri nukahti ja lähdettiin kesken pois.
- Suomen kielen opiskelijoiden valtakunnalliset pippalot. Ystäväni sai houkuteltua minut osallistumaan. Tein tapahtumaa varten kavereiden kanssa pitsaa _ihan älyttömästi_ (KYMMENIÄ pellillisiä). Varsinaiseen tapahtumaan en kuitenkaan osallistunut kuin sitsien ja sitsien jatkojen verran, sillä J:n sisko oli viikonloppuna kylässä ja me kateltiin mm. ulkoilmanäytöksessä suomalaista symppisleffaa (oli niin kylmä, että napattiin pari kaveria mukaan ja katottiin se lopulta kämpällä dvd:ltä) ym. Sitseissäkin oli kuitenkin tarpeeksi. Ilta oli oikein hauska, sillä oli aivan äärettömän ihanaa nähdä pitkästä aikaa vanhaa ystävää ja muiden kaupunkien opiskelijat oli kans mukavia tyyppejä! Ilta kuitenkin meinasi mennä liiankin villisti, ja minä päätin itseeni ärtyneenä olla juomatta loppuvuonna.
- J:n ainejärjestön pikkujoulut (eilen). Aluksi ahdisti ja ketutti ja olin vaivaantunut, kun tunsin olevani taas niin ulkopuolinen ja näkymätön ja unohdettu. Ohjelman myötä (bingoo ja tietovisaa ym. Minä jopa tiesin asioita! Sanonnoistakin oli hyötyä, piti tietää, että milloin joulu loppuu ja mikä sanonta siihen liittyy, ja tiesin, että hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Tosin en kirjoittanut sanonnan alkua, kun ajattelin, että sillä ei ole niin väliä) alkoi kuitenkin olla vähän kotoisampi olo, ja kun J:n kaverit humaltuivat (itsehän en tosiaan juonut), niin sitten eräs heistä oikeasti _keskusteli_ kanssani evoluutiosta ja ruuasta :D Se oli hirveän kivaa. Ja vielä kivempaa oli, kun yksi ainejärjestön tyttö (J:n kaverin tyttöystävä) tuli mulle juttelemaan, ja todettiin että meillä on kamalasti yhteistä ja suunniteltiin vaikka mitä, mitä pitäisi tehdä porukalla (pariskuntailtoja ehkä viimein tiedossa :'D). Juteltiin sit tytön kanssa koko loppuilta niin, että meidän molempien poikaystävätkin jo lähti jatkamaan muualle :DD Itse menin sit suoraan kotiin ja tutimaan. Mutta oli kyllä oikein mukava tutustua häneen, koska hän oli juuri tyyppiä "maailman mukavin ihminen" ja ehkä häneen tutustuminen laskee J:n mukaan tapahtumiin lähtemistä, kun yleensä oon ihan sillee, että "yhyy, yhyy, en tunne sieltä ketään." Sitä paitsi oli niin kiva kuulla, kun hän sanoi, että on jo pitkään halunnut tutustua muhun, kun oon niin mukavan oloinen ihminen :) ja sitten hän sanoi, että vaikutan ihan siltä, kun uskaltaisin tehdä kaikkea (hupsua, lapsellista) ja sitä en kyllä käsitä, että mistä hän sen mielikuvan oli saanut :D oon aina ollu niin sulkeutunut tuntemattomien keskellä. Saas sit tietysti nähdä, mitä näitä suunnitelmia tyttö tänään enää muistaa...
- Ens viikolla olisi puolestaan mun ainejärjestön pikkujoulut. Ehkä pääsenkin sinne tänä vuonna, viime vuonnahan jumitin J:n luo, kun kävin pikkujouluiltana siellä ekaa kertaa elämässäni... :D ^^

Odotan:
- Uusivuosi Virossa vaihdossa olevan kaverin luona! Uiks! :)))
- Essujen ompelut ym. käsityöt, joita pääsen tekemään kotona (mulla ei ole ompelukonetta. Ehkä äiti säälii mua ja antaa joululahjaksi rahaa ompelukoneeseen. Tosin toivoin äitin paketoivan ylimääräiset taikinakulhonsa pakettiin ja antavan ne mulle lahjaks :D)
- Seuraavan harkan loppumien (ei oo vielä alkanutkaan... :D
- Kaikki suunnitelmat, mitä tehtiin sen J:n ainejärjestön tytön kaa (Pitäis vierailla niillä. Ja sit pelata sulkapalloo porukalla! Ja lentopallokin häntä kiinnostaisi ym.)
- Leffailta tai lautapeli-ilta kaverin ja kaverin poikaystävän kaa.
- Kaverin synttärit ens pe.
- Haluun nähdä Human Centipeden, ja yritetään se joskus jostain saada katsottavaksi. Ylivoimaisesti ällöttävimmän (voittaa Sawit 100-0. Voin pahoin sen trailerista) kuuloinen elokuva. Ja ilmeisen surkea, mutta juuri siksi se kiinnostaakin. Tahtoisin myös nähdä Tedin ja Kulman pojat.

Koukussa:
- Nettishakki. Vähän kyllä turhauttaa, kun toistuvasti häviän tietokoneen ykköstason vastustajalle. KERRAN olen onnisutut voittamaan ja nelisen kertaa päässyt tasapeliin. Haluisko joku haastaa mut?
- American Horror Story. Kattelen sarjaa Netflixistä, vaikka se ei oikeastaan edes ole kummoinen. Jotenkin vain olen jäänyt siihen koukkuun.
- Neulominen. Paitsi että kantapää voitti mun 6-0 ja nyt mua ärsyttää niin paljon, etten halua vähään aikaan neuloa.
- Ristikot. Meiltä menee J:n kanssa ihan törkeästi ristikoita. En tiiä onko meidän henkinen ikä lähellä eläkeikää vai mikä tässä on...

Joskos tämä tältä erää riittäisi. Olkaatte hyvät, hyvät naiset ja herrat!